sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Jyväskylä KV...

Tämän vuoden viimeinen näyttely. Otettiin ihan loman kannalta tämä viikonloppu. Helena oli varannut meille kolmen hengen huoneen Paviljongin hotellista, Jyväskylän messukeskuksen vierestä.
Olimme perillä perjantai iltana seitsemän paikkeilla. Saatuamme tavarat ja koirat huoneeseen, päätimme lähteä kaupungille koska hotellissa olisi saanut pöydän ravintolasta vasta klo yhdeksältä, ja meillä kaikilla oli jo nälkä.
Kerittiin ensin käydä Sokoksella katsomassa vaatteita ja M&S olikin 30-70% alennukset ja sieltä tarttuikin pari vaatekappaletta mukaan.

Syömässä käytiin PanchoVillassa :)

Lauantaina meidän kehä alkoi, tai alustava aikataulu oli joskus klo. yhden paikkeilla. Mentiin Minan kanssa jo ajoissa, about 11 hujakoilla, kehän reunalle rauhoittumaan ja että Jutta voi Minan hännän trimmata pitkistä jouhista ;)
Otettiin muutama harjoittelukierros Minan kans, missä oli tilaa juosta, mitä oli aika vähän.
Kehä venyi ja se venyi, lopulta taisi olla puolitoista tuntia myöhässä ennen kuin päästiin arvosteltavaksi.

Tuomarina oli muutoksen jälkeen Paavo Mattila.
Mina tuli narttupennuissa toiseksi kera KP;n häviten hieman vanhemmalle C'mere Rebelle Raspberrylle, joka oli ROP pentu. Velipoika Phoenix, oli VSP pentu.

Sunnuntaina olimmekin ensimmäisiä kehässä klo.10. Jännitystä oli ilmassa meidän kilpaillessa samaa narttupentua vastaan kuten edellisenä päivänä. Tuomari oli nyt Irlantilainen, Michael Gavin.
Mina esiintyi hienosti ja nappasi ROP pennun tittelin, eilinen voittaja tuli toseksi KP;llä , velipoika Phoenix oli jälleen VSP pentu.

Kuva: Tiina Järviö



Veikko-poika oli esiintynyt lauantaina pemu kehässä ja ollut VAL ERI3 SA, tuomarina heillä Liz Cartledge, United Kingdom.
Sunnuntain tuomari oli Harri Lehkonen joka sijoitti Veikon kolmanneksi valioluokassa ilman höysteitä.

Kotimatkalle päästiin puoliltapäivin ja kotona oltiin hyvissä ajoin, juuri kerkesi hämärän puolelle mutta kuitenkin ennen iltaa.


Minan näyttelyuran aloitus...

Ilmoitin sit Minan ensimmäiseen näyttelyyn, Muuramen pentunäyttely. Sinne olikin ilmottu ennätysmäärä pentuja, 358!
Whippet pentuja oli ilmottu 5, uroksia 5-7kk 2, narttuja 5-7kk 2, ja narttu 7-9kk 1.
Tuomarina oli Friederike Kappacher, Itävalta.

Mina otti ja voitti narttupennut ja hups ylläri  oli myös ROP PEN.


Sit alkoi ryp kehän odotus ja oltiin yhteydessä Jutta kasvattajaan, joka oli aivan hiilillä kotonaan.




Ja eihän ne yllätykset vielä loppuneet Mina otti ja voitti 10 ryhmän ollen RYP1 ja taas odotettiin, nyt vielä enemmän jännitystä ilmassa.

ROP & RYP1



Ja vielä kerran neiti yllätti ollen BIS2 Tuomari Bis kehässä, Attila Czeglèdi, Hungary

Olo oli aivan totaalisen pöyristynyt, siis tiesin että Mina on kaunis, mutta niinhän kaikki omista ajattelevat. Mutta se että nämä muutkin, siis tuomarit, ajattelivat niin, se oli iloinen yllätys.

Eetu oli saanut päivän kuvaajan pestin, ja kuviahan hän sit otti, tässä muutamia Minan liikkeistä.   






Ja tässä muutama upeasta näköalasta Riihivuorelta.



















Vielä kerkesin tämän vuoden puolella...

Päivittää syksyn kuulumiset.
Edellisessä päivityksessä oli leivottu kaksi uutta valiota.
No sen jälkeen on tapahtunut näyttelyrintamalla tämän verran.

Elokuussa oli vielä yksi näyttely, Kajaani R. Tuomari Marie Butler, Irlanti.
Mentiin sinne Pennyn ja Saimin verran.
Sen suurempaa menestystä ei tullut, kun Saimin VAL ERI2 SA ja Pennyn VAL ERI1 SA PN4.

Syyskuussa oli Tillyn tämän vuoden ja koko elämän, tästä myöhemmin, viimeinen näyttely Siilinjärven R. Tuomarina oli Eli Marie Klepp, Norja.
Tilly oli suureksi yllätyksekseni JUN ERI1 SA erittäin hyvällä arvostelulla.


Erittäin hyvin neiti esiintyi, olin todella iloinen mutta ajattelin että tämä nyt jää viimeiseksi näyttelyksi ja siirrytään kisaamaan maastoissa ensi vuonna, sekään ei koskaan toteudu.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Aivan huisia...

Tässä kuussa onkin ollut hulinaa koirarintamalla, ei siis mitään muuten järisyttävää mutta kaksi siis kaksi muotovaliota on leivottu viikon välein.

Luumäki, 2.8. 
Oli tarkoitus lähteä Helenan ja Veikon kanssa katsomaan josko se viimene serti irtoin ainakin toiselle koirista. No Helena lähti sit sunnuntai aamuna yksin. Saimia pisti ampiainen, (ainakin olettamus on että oli amppari) ja naama sen verran turvoksissa että jätettiin suosiolla lähtemättä.
Jännityksellä odotettiin tuloksia ja kuten tietää odottavan aika on pitkä, varsinkin kun kehä olikin yli tunnin myöhässä.
Pemuja Luumäelle oli ilmoitettu peräti 4 ja Saimin ollessa pois niitä oli vain 3. Tuomarina siellä oli Tarja Löfman. Veikko ainoana uroksena saikin ERI ja SA;n ja siten uusi FI MVA leivottiin.

FI MVA Nomparellin Imagine Kissing Him, VEIKKO



Mäntyharju 8.8.
Viikkoa myöhemmin ajateltiin sit lähteä merta edemmäs katsomaan irtoisko Saimi siskolle se viimenen serti Mäntyharjulta. Tuomarina siellä olikin tiukkana tätinä tunnettu Elina Haapaniemi.
Veikko kuin ihmeen kaupalla sai liikkumattomuudestaan huolimatta ERI;n ilman lisuketta.
Saimi, vaikka liikkuikin hienosti ja oli erittäin reipas, olikin löysä ja lihava, eikä takaliikkeissä ollut tarpeeksi potkua.  Ja niinhän se ensimmäinen  EH sieltä napsahti. Pienoinen pettymys sinne saakka ajetusta matkasta ja vielä Veikkokin mukana vaikka ei olisi tarvinnut edes lähteä.



Joensuu 8.-9.8.
Sillä aikaa kun me Helenan kanssa oltiin Mäntyharjussa, Heini oli Joensuussa Pennyn ja Eddien kanssa. Sen suurempaa menestystä sieltä ei tullut kuin että molemmat saivat ERI;n mutta ilman höysteitä.
Sunnuntain näyttelyssä olikin hyvää seuraa ja Veikon kunniaksi tiedossa kuplivaa ja kääretorttua. Suurempia odotuksia ei todellakaan ollut, sen verran oli kilpailua.
Tillyn olin jälleen kerran ilmonnut ja odotukseni täyttyivät kun tuomari antoi sille EH;n ja viimeinen luokassaan oli. Nyt pitää lopettaa neidin näyttelyttäminen, ei sen mallista tykätä niin miksi itteensä kiusaamaan.

Pemut alkoivat ja jännityksellä odotin mitä Veikko tulee saamaan. Helena esittikin sen itse ja jätkä otti ja voitti valioluokan ja kiilasi PU2 siis WAU ja WAU!!

Nartuissa avoimen luokan kilpailija oli edellispäivänä valioitunut joten Saimi oli yksin. Tuomari tykkäsi ERI;n ja SA;N verran joten pn kehä kutsui. Penny oli ERI3 ilman lisukkeita tällä kertaa.

Yllätys oli todellinen ja se näkyi kun Saimi nostettiin PN2 ja sille annettiin SERTI ruusuke ja FI MVA titteli. Ei ollut itku kaukana, mutta pystyin olemaan kuivin silmin :)

Kuva: Jutta Kilponen




FI MVA Nomparellin Imagine Loving Her, SAIMI.


Tämän vuoden puolella, 5kk aikana ollaan leivottu 3 Nomparellin valiota, kaikki samasta pentueesta.
Tuo yhdistelmä osui, sanoisinko nappiin koska nekin pennut joita ei ole näyttelyissä käytetty, voisivat myös menestyä siellä. Mukavan näköistä porukkaa koko pentue.

Päivitystä, päivitystä & päivitystä...

HEINÄKUU

Jälleen olen ollut laiska ja päivitykset tekemättä peräti kahdelta kuukaudelta.
Suunnitteilla oli käydä muutamassa näyttelyssä kesän aikana mutta en sitten ilmonnutkaan ketään mihinkään.
Pieksämäki meni, 2 x Laukaa meni ja Mikkelin ilmokin meni. No Heini sai sit päähänpiston että lähdetään Kemiin :o Kemihän ei ole ollenkaan kaukana ja puhe oli että mihinkään etemmäs ei sit kehata lähtee. No Penny ja Eddie sinne päätettiin ilmota ja Tilly pääsi mukaan ihan vaan kun kerta oltiin menossa. Sekin olis ehkä voitu jättää kotiin.

Eddie VAL ERI1 SA PU2 VACA

Penny VAL ERI1 SA PN3

Tilly JUN EH3

Tuomarina pemuille oli Harto Stockmari ja tiukka tuomari olikin. Paikalla olleista 22 koirasta vain 2 urosta ja neljä narttua sai SA;n
Whippettien tuomari ole Dusan Paunovic, Serbia. Hän sit olikin höveliäällä päällä, Whippeteistä vain kaksi sai EH,n, Tillyn ollessa ainut narttu :(

Mukava reissu kuitenkin, Jutta oli myös siellä ystänäsä Maken kanssa ja me kaikki vietettiinkin rattoisa ilta hyvää ruokaa syöden aivan ihanassa paikassa, täytyy ihan mainostaa 
http://www.puistopaviljonki.fi/

kuun lopulla olin tuomarina Match showssa.

Venla vempula kasvaa ja kaunistuu mitään kummosempia kuvia ei siitä olla otettu, paitsi kun Emmi kävi niin otettiin ensimmäiset seisomakuvat.

7 viikkoa

söpöstys







tiistai 16. kesäkuuta 2015

Savonlinna Ry...

Kävästiin aurinkoisena lauantaina savossa, Olavinlinnan kupeessa olevalla urheilukentällä, missä muuten pidettiin ne kuuluisat koulun urheilukilpaillut, mitä muuten inhosin yli kaiken. Ei ollut paikka paljoa muuttunut, paitsi se uimaranta jonne polkupyörällä tai kävellen lämpiminä kesäpäivinä mentiin uimaan, sitä ei enää ollut :o Hyppytorni ja laituri ja hiekat, kaikki hävinneet.

Aurinko paistoi ja seura oli mitä mainiointa, menestys sit ei niinkään lämmittänyt mieltä, no kyllähän kaikki koirat saivat ne ERI;t ja Saimi nappasi jälleen VARASERTIN ja oli PN2.
Veikko ja Penny saivat tyytyä sileisiin eriin.
Veikon mamma oli lievästi sanottuna pettynyt, minä myös kasvattajana. Ei pitäisi olla koskaan liian varma menestyksestä vaikka olisi ainut koira paikalla.
No uutta pökköä pesään, kyllä sisaruksista saadaan valiot leivottua, enemmin tai myöhemmin. On niistä koirista tullut valioita vielä veteraaneinakin.

Ansan urakka....

Oli lopulta aika pieni odotuksiin nähden. Kerkisin kotiin Lieksan näyttelystä ja lapseni totesi että Ansalla ei ole hyvä olla. No vedet oli mennyt ja hieman tuskaisen oloinen se oli mutta ei pahasti.
Lisää vettä tuli ja ponnistuttikin jo mutta Ansa oli suht rauhallinen eikä mitään vapinaa tai oksentelua ollut.
Helga-Maijalle soitin ja lupasi tulla auttamaan itse kun en yhdellä kädellä paljoa pystynyt tekemään jos tarvis. Hyviä supistuksia Ansalla oli ja pentu tuntui kanavassa mutta toinen jalka oli taittunut taaksepäin ja H-M joutui sen oikasemaan ja pylly edellä tuli trikki tyttö. Tiukassa oli ja jouduttiin vetämään aika lailla että saatiin ulos. Kello taisi olla 17.35 kun ensimmäinen pentu syntyi.
Odoteltiin ja käytettiin Ansaa ulkona kävelemässä että supistukset voimistuisivat ja kyllähän sieltä pussi ilmestyi mutta supistusten välillä se vaan livahti takaisin. Oksitosiinia ei ollut ja kun ei saanut otetta jaloista että voisi vetää ja supistukset eivät riittäneet, lähdettiin Outokumpuun ottamaan vauhtia. No kerittiin pakata pentu ja pyyhkeitä ja oltiin matkalla autoon kun supistukset voimistuivat ja Ansa pyöräytti ulos klo. 18.30 pienen tytön jolla suureksi harmiksemme oli vatsa-aukile ja suolet olivat ulkona. Muuta ei voinut kun antaa sen nukkua pois. Toinen trikki tyttö, hieman isompi kun ensimmäinen, harmitti todella paljon.
No matka ellille oli tuskastuttavan pitkä mutta Ansa oli rauhallinen ja supistukset olivat loppuneet kokonaan, H-M totesi että ei tuntenut mitään mahahassa ja ultra vahvisti sen että se ensimmäinen pentu olikin ainut pentu. Ilmeisesti ne muut mitkä ultrassa näkyivät, olivat imeytyneet verenkiertoon jossain vaiheessa tiineyttä. Itse epäilen viikkojen 5 ja 6 välistä aikaa koska maha ei näyttänyt kasvavan sen jälkeen samalla vauhdilla, vaikka sitä itselleen hoki kaiken olevan ok.

Mutta meillä on pieni musta tyttö, isänsä näköinen ja yhtä terhakka kuin äitinsä oli vastasyntyneenä.

1vrk

1vrk

8vrk

8vrk

11vrk

14vrk

Nimikin on jo pienellä, "Venla" vekkuli, ja voin vannoa että kotona pysyy :)

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Tilly täytti vuoden...

Neitokainen on siis 12kk, eli kokonaisen vuoden ollut maailmassa. Ensimmäiseen viralliseen luokkaan päästiin Lieksan näyttelyssä tuloksena JUN EH1. Tuomarina Raisa Savander.

Esittäjänä Lotta Kontkanen

Tuomarin sanelu:
Hyvin miellyttävä juniori. Kauniit tummat silmät, hyvät korvat ja purenta.
Hieman leveä kallo. Hyvä niska ja kaula, hieman suora olkaluu.
Kaunis selän kaari. Hyvät polvet ja kintereet. Hyvät käpälät ja häntä.
Liikkuu mukavasti, on vielä vähän löysä. (tarkoittikohan että etuliikkeet saa vielä tiivistyä?)
Hyvä karvapeite.


1v. virallinen pose

Käsi...

Alkaa helpottamaan olo kun sain kipsin pois ja siirryttiin käyttämään rannetukea. Mitäänhän en saa sillä nostaa mutta helpottaa paljon kun sen saa pois suihkun ajaksi ja muutenkin tuulettumaan.
Takin saa nyt päälle ilman että toinen hiha roikkuu velttona vieressä tai olkapää on paljaana.
Mukavan näköinen on, onneksi paranee kuitenkin suhteellisen nopeasti jos ajattelee mitä kaikkea on tehty.



Mina neiti...

Hän on saapunut. Tyttönen jota on odotettu vielä pidempään kun Tillyä.

Brookways Wearing Wang, kotoisemmin Mina..

3 viikkoa

4 viikkoa

5 viikkoa

7 viikkoa

Tilly on vallan otettu uudesta siskosta. Leikit tahtoo olla hieman rajuja hänen osaltaan mutta painia osaavat nätisti. Tilly onkin suhteellisen pitkämielinen ja antaa Minan purra ja kirputtaa itseensä omituisimmista paikoista.

ja uni maistuu

Ruohon maistelua ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa

Ulkona olikin paljon tutkittavaa 

Paras paikka nukkua, siskon kyljessä.




torstai 21. toukokuuta 2015

Varkaus 16.05.15...

Näyttely jonka olisi voinut jättää väliin.Mikään pakko ei olisi ollut mennä, mutta periaatteesta kun ollaan ilmoitettu, niin sit mennään. Penny oli ilmottu koska kyseessä KV näyttely ja koska neiti on FI MVA, mentiin "hakemaan" sitä ensimmäistä cacibia.
Jäätävän kylmä tuuli oli urheilukentällä missä näyttely pidettiin, ja ois ollu todella kiva jos olisi ollut toppatakki mukana.
Tuomari oli meille ennestään tuntematon joten aivan mysteeri mitä sieltä arvosteluksi tulee.

Eddie siirtyikin valioihin Outokummussa viimeisen sertin saatuaan joten Veikko olikin yksin avoimessa luokassa. Tuloksena EH, siis suu auki tuijotin kun sihteeri nosti sinisen läpyskän ilmaan. Tuomari vielä jotain Heinille siinä luokan jälkeen kertoi koirasta mutta meidän vuoro oli seuraavana joten jouduin odottamaan vielä hetken sitä tietoa.

VAL ERI2

Tässä arvostelu jos ketä kiinnostaa lukea. SA;ta ei siis antanut koska koira liian raskas ja lihava :/

*Hyvin vankka, aavistuksen raskaan vaikutelman antava. Miellyttävä ilme, mutta päässä kokonaisuudessaan voisi olla enemmän pituutta. Vahva kaula.
Niukat etukulmaukset, normaalit takana. Vahva raajaluusto, melko pyöreät tassut.
Selkälinja saisi olla tiiviimpi sekä seistessä että liikkeessä. Hieman raskas vaikutelma säilyy myös liikkeessä.*

Veikon arvostelu jotakuinkin samanlainen, mutta oli sanonut että EH sen vuoksi että koiralta puuttuu tietty työkoiramaisuus tuon lihavuuden ja löysyyden takia. :o




Penny sai kun saikin CACIB;insa, voitti oman luokkansa ja oli PN2. Pelasti päivän tänään.

Kipsissä...

On meikäläisen käsi siis. Viime lokakuussahan leikattiin oikea käsi ja nyt oli vasemman vuoro. Sama operaatio, eli kyynärluun lyhennys. Lisäksi nyt poistettiin kämmenestä pikkuinen luu nimeltä pisiform.


Tuo punaisella merkitty.

kipsi 2vk. ja sen jälkeen lasta 6vk.

Minullahan on nivelrikko kämmenen pikkuluiden välissä ja tällä pisiformin poistolla tehdään lisää tilaa luiden väliin että eivät hankaa yhteen koko aikaa. Aika kivuliashan tää nivelrikko on mutta katsotaan onko tästä apuja.
Ennen joulua on jälleen oikean käden vuoro, siitä myös poistetaan tuo sama pikku luu ja peukalon tyvinivelelle myös tehdään jotain, ei vielä aivan selvää mitä.

Ansa 7 viikkoa...

Massu päivitystä taas. On se vaan ihanan pullukka tuon mahan kanssa. Vauhtia ei juuri enää ole, mut eipä enää tarviikaan olla.


Alkaa mahakarvat viistää maata. Jännityksellä odotamme montako pientä siellä piileksii. Saattaa olla haastavaa hoidella pieniä käsi kipsissä.